VoicePilates-metodi

1. VoicePilateksen sisältö

Äänen vahvistamiseen käytetään Balanssoidun lihastoiminnan menetelmää, mielikuvatyöskentelyä, videoanalyysiä sekä pilatesharjoitusten tuomaa voimaa. Pilates-harjoitukset keskittyvät kehon yleensä aika heikkoihin, ns. syviin lihasryhmiin, joilla on ratkaiseva merkitys äänen kannalta. VoicePilateksessa käytetään tätä Pilateksen vaikutusta syvälihasten aktivoijana puhumisen yhteydessä. Tuloksena äänen kantavuus lisääntyy, sointi rikastuu ja puhuminen helpottuu.

2. VoicePilateksen toimivuuden perusteet

Se missä, miten ja kuinka paljon yhtäjaksoisesti puhuu tai laulaa vaikuttaa äänen väsymiseen ja siihen, kuinka pitkään työtään kykenee laadukkaasti tekemään. VoicePilates pyrkii rakentamaan kehossa uusia lihasmuisteja ja saavuttamaan pitkäkestoisia tuloksia, ennalta ehkäisten näin äänen rasittumista. Yksilöllinen ääni- ja kehonhallintaohjaus mahdollistaa henkilökohtaisen palautteen saamisen.

Oikealla tavalla koko kehossa soiva sekä monipuolisesti ja ergonomisesti tuotettu ääni on myös vakuuttava. Se lisää johtamistaitoja ja työtehokkuutta, auttaa erilaisten tilanteiden ohjaamisessa sekä tehostaa vuorovaikutusta.  Oman kehon ja äänenkäytön tunteminen auttaa ymmärtämään muiden äänenkäytön heijastamia mielentiloja.

3. Käytetyt menetelmät

Balansoidun lihastoiminnan menetelmä on FM, puheterapeutti, laulunopettaja Ritva Eerolan kehittämä äänenkäytöllisen ohjauksen yleismetodi, joka on tarkoitettu niin puhe- kuin lauluäänen opetukseen ja kuntoutukseen. Ritva Eerolan havaintojensa pohjalta kehittämän Balansoidun lihastoiminnan metodin perusajatuksena on, että äänentuoton opettelu porautuu äänen laadullisia elementtejä syvemmälle, pintalaadun taakse, syvätasolle, kehon toimintaan - sen ohjelmoimiseen yhdistämällä toimintasuunnat sanojen tunne-energiaan. (www.provoce.suntuubi.com/?cat=23)

Pilates -menetelmä on Yhdysvalloissa varsinaisen uransa tehneen mutta alunperin saksalaisen Joseph Hubertus Pilateksen (1880 - 1967) luoma kehonhallintamenetelmä. Sen pääasiallisena tavoitteena on kehittää optimaalista toiminnallista ryhtiä vahvistamalla vartalon keskialuetta, opettamalla fysiologisesti oikeaoppisia liikeratoja ja syventämällä hengitystä. Pilates -harjoitteet käynnistyvät keskivartalon syvien lihasten aktivoimisesta, ja useimmiten ne toteutetaan lateraalisen hengityksen rytmissä. Niissä pyritään myös sitomaan kehon eri osat hyvään toiminnalliseen yhteyteen toistensa kanssa. Täten menetelmä vahvistaa syviä, hyvää ryhtiä ylläpitäviä lihaksia, jotka myös koordinoivat taloudellista ja vähäenergistä tuki- ja liikuntaelinten käyttöä. (www.suomenpilatesyhdistys.fi/pilates.html)

Videoanalyysi löytää aineksensa juuri sosiaalisen vuorovaikutuksen yksityiskohdista ajassa ja tilassa yhteisöjen jäsenten jokapäiväisistä interaktioista käytännön elämässä.

Videoanalyysin avulla kompleksinen maailma tapahtumineen ja sen toimintojen analyysi tulee mahdolliseksi tässä ja nyt: mitä ihminen sanoo ja mitä hän todellisuudessa tekee. Videomateriaalin katsominen läpi aina uudelleen, lukemattomia kertoja, yksin tai ryhmässä sekä videokuvan pysäyttämisen mahdollisuudet antavat etuja, joita ei muilla menetelmillä ole. Mahdollista on myös nopeuttaa tai hidastaa kuvaliikkeiden tempoa. Videoaineistoa käytetään koulutus- ja opetusmateriaalina eri tarkoituksiin, mahdollisuuksia on runsaasti.

Vaikka kameraefekti on metodia rajoittava tekijä, ihmiset tottuvat kuitenkin yllättävän nopeasti kameraan varsinkin, jos kuvaaja ei ole kameran takana. Tämä toteutuu erityisesti silloin, kun kuvattavat henkilöt paneutuvat intensiivisesti siihen, mitä ovat tekemässä. Henkilöiden käyttäytymistä havainnoimalla voidaan myös arvioida heidän orientaationsa muutoksia; milloin siirrytään tärkeästä vähemmän tärkeään. Eleitä ja kehon asentoja on vaikea manipuloida ja kontrolloida kauan. Tyypilliset mikroanalyysin kohteet kuten katse ja pään kääntäminen ovat tavallisesti tietoisen käyttäytymisen ulkopuolella. (herkules.oulu.fi/isbn9514266536/html/x460.html

Mielikuvaoppiminen kuuluu nk. suggestiopohjaisiin menetelmiin. Suggestion tavoitteena on edesauttaa oppimista alitajunnan energiaa vapauttamalla. Muisti- ja motivaatiotekijöiden yhteistoiminta virkistyy, kun tietoisen mielen huomio kiinnittyy itsestä pois ja yhteys alitajuntaan mahdollistuu.  Mielikuvat ovat osa kognitiivista oppimiskäsitystä, jonka mukaan oppiminen tapahtuu yksilön aikaisemman tiedon varassa. Pitkäkestoiseen muistiimme on tallentunut tietorakenteita, jotka vaikuttavat siihen, mihin tarkkaavaisuutemme kohdistuu ja miten uutta tietoa prosessoidaan.

Mielikuvien käyttö äänenharjoittamisessa on koettu hyödylliseksi, koska monien äänentuottoon osallistuvien lihasten hallinta on tiedostamatonta eikä ääntöelimistöä voi nähdä tai koskettaa. Mielikuvien avulla pyritään saamaan kuvitteellinen kontakti ja hallinta tarvittaviin lihaksiin. Esim. ihmisen kurkunpään lihasten toiminta on suurelta osin autonomista ja myös äänihuulten toiminta täten vaikeasti manipuloitavissa. Sen takia laulun ja äänenkäytön opetuksessa pyritään puhumaan mm. äänihuulista fyysisesti suhteellisen vähän. Autonomisiin lihaksiin pyritään vaikuttamaan käyttämällä apuna mielikuvia. (Viljamaa, A.  Mielikuvat ja oppiminen laulupedagogiikassa; https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/20209/jamk_1254134184_1.pdf?sequence=1)